Etusivu
Uutisia
Hankasalmen Sanomat-lehden yhteystiedot
Levikkialue
Tilaa Hankasalmen Sanomat
Lähetä juttuvinkki
Tee osoitteenmuutos
Kirjoita yleisönosastoon
Laita ilmoitus
Anna palautetta
Etusivu   05.02.2012


Lemmikin apu voi olla kaukana




Keski-Suomen maakunnallisessa pieneläinpäivystyksessä on pulaa päivystävistä eläinlääkäreistä. Tämä on ajanut kaupungin ostamaan päivystysvuoroja Tuhatjalka-eläinklinikoilta Tampereelta ja Kuopiosta.
Näin ollen hankasalmelaisetkin voivat joutua viemään lemmikkinsä hoitoon iltaisin, öisin ja viikonloppuisin jompaan kumpaan kaupunkiin kuluvan vuoden aikana.
Maakunnallisen pieneläinpäivystyksen järjestämisestä vastaava hygieenikkoeläinlääkäri Hanna Yksjärvi Jyväskylästä kuvailee tilannetta paremmaksi, miltä vielä vuoden alussa näytti.
– Olemme saaneet värvättyä puuttuviin vuoroihin päivystäjiä Keski-Suomesta, joten kenenkään ei ole vielä tarvinnut viedä lemmikkiään hoitoon Kuopioon tai Tampereelle. Toukokuun loppuun saakka meillä on enää järjestämättä päivystäjä kahteen iltavuoroon, hän kertoo.

Jyväskylän kaupunki järjesti tämän vuoden päivystysvuoroista kilpailutuksen. Tällä toimella vain noin puolet päivystysajoista saatiin täytettyä keskisuomalaisilla eläinklinikoilla. Esimerkiksi ison osan vuoroista hoitanut Hiskinmäen Eläinsairaala Äänekoskella jäi pois päivystysringistä.
Tällä hetkellä suurin osa päivystyksistä hoidetaan Jyväskylässä Viitaniemen eläinlääkäriasemalla, Eläinklinikka Otsossa tai Eläinklinikka Tähdessä. Neljänneksen vuoroista hoitaa eläinklinikka Tervet Oy Karstulassa. Päivystäjänä sillä hetkellä toimiva klinikka selviää soittamalla koko alueella toimivaan yhteiseen päivystysnumeroon.
Päivystysaikana hoidetaan ainoastaan kiireiset sairastapaukset, jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Näitä ovat pääasiassa synnyttävät koirat, loukkaantumiset ja huonontunut yleiskunto sairauden vuoksi.

Lue lisää aiheesta 2.2. Hankasalmen Sanomista!



Päivääkään emme vaihtaisi



Taito kehittää asiakaspalvelua, menestyksellisesti läpi viety yrittäjän vaihdos ja aktiivinen mukana olo kylän yritysten yhteistoiminnan kehittämisessä. Siinä perustelujen kulmakiviä, joiden pohjalta Hankasalmen Yrittäjät valitsivat K-Market Kuhan kauppiaat Mari ja Jani Vainikaisen Hankasalmen Vuoden 2011 yrittäjäksi.
– Jani soitti minulle kaupalta ja pyysi istumaan alas, ennen kuin kertoi uutisen. Valinta Vuoden yrittäjäksi on tosi suuri kunnia, jota emme osanneet odottaa, Mari sanoo.
– Uutinen sai meidät molemmat hiljaiseksi, mikä on harvinaista. Uskomattomaltahan se tuntui, Jani kuvailee omia tuntojaan tiedon saatuaan.
Palkinnon arvoa nostaa se, että heidän yrittäjäystävänsä ja esikuvansa Helena Tolonen Keiteleeltä nimettiin viime vuonna paikkakuntansa Vuoden yrittäjäksi.
– Arvostamme häntä suuresti, ja olemme saaneet häneltä paljon hyviä neuvoja yrittäjyyteen, Mari kiittelee.

Vainikaiset aloittivat kauppiasuransa K-market Kuhassa Hankasalmella 8.3.2009. Lähes kolme vuotta kauppiaina on kulunut nopeasti. Yhtäkään päivää he eivät vaihtaisi pois.
– Yrittäjäystävämme sanoivat, että emme tule muistamaan yrittäjyyden alkuajoista myöhemmin mitään. Silloin emme sitä uskoneet, mutta se todellakin pitää paikkansa, Jani toteaa.
– Yrittäjyys oli haave, jota olimme halunneet pitkään. Kun se toteutui, siinä meni vaan mukana. Joka päivä tuli uutta opittavaa vastaan. Alkua helpotti kuitenkin asiakkaiden hyvä vastaanotto, Mari lisää.
Jani tarttui ensimmäiseksi kokin koulutuksen taidoillaan palvelutiskin kehittämiseen.
– Leikkaan pihvit valmiiksi ja annan myös ruuanvalmistusohjeita. Koemme sen asiakaspalveluksi, mikä on kaupanteossa tärkeää, hän toteaa.
Hyvä asiakaspalvelu on huomattu myös yrittäjäyhdityksessä. Vuoden Yrittäjän valintaperusteissa todetaan, että ”Ystävällinen tervehdys hymyn kera saa asiakkaankin hyvälle tuulelle.”
– Asiakaspalvelun merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Meillä se syntyy henkilökunnan hyvän yhteishengen kautta, Mari toteaa.

Lue lisää aiheesta 26.1. Hankasalmen Sanomista!



Hyvää oloa kulttuurista



Hankasalmella tehdään Suomen mittakaavassa uraa uurtavaa työtä. Projektityöntekijä Carita Lepikonmäki laatii parhaillaan Hankasalmelle Suomen ensimmäistä, kunnan omaa ikääntyneiden kulttuurisuunnitelmaa.
Lepikonmäen tarkoitus ei ole mullistaa ikääntyvien kulttuuritarjontaa, vaan luoda rakennemalli, jonka pohjalta kunnan omat työntekijät ja asukkaat voivat jatkaa eteenpäin.
– Tarkoituksena on saada selkeä runko muun muassa ikääntyneiden kulttuuritarjonnasta ja lisätä yhteistyötä eri hallinnon alojen ja muiden toimijoiden kuten kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Sisällytän suunnitelmaan myös kulttuurin merkityksen hyvinvointiin, hän kertoo.

Lepikonmäen työ alkoi syyskuussa tutustumalla ikääntyvien kanssa toimiviin ihmisiin, lähinnä Metsätähden palvelutalon, Palvelukeskus Päivärannan ja sairaalan hoitohenkilökuntaan. Hän on itsekin työskennellyt sairaanhoitajana, joten lähestyminen on ollut helppoa.
– Kulttuuri ei merkitse laitoksissa aina taiteilijan saapumista, vaan voi olla esimerkiksi juttelemista ikääntyneen kanssa hänen elämänhistoriastaan. Kun hoitaja tekee työtään omalla persoonallaan, kulttuuri kumpuaa sieltä. Kulttuuri on laajimmillaan kaikkea inhimillistä toimintaa, Lepikonmäki kuvailee.
Kun hän jutteli hoitajien kanssa, kävi ilmi, että osana arkea on jo monenlaista kulttuuritoimintaa.
– Toimintoja ja tapahtumia ei ollut vain nostettu kaikkien tietoisuuteen. Ne oli merkitty ainoastaan omiin pöytäkalentereihin, Lepikonmäki kertoo.
Hän laati laitoksiin seinällä pidettävän viikko-ohjelman, josta kaikkien, myös omaisten on mahdollista seurata viikon tapahtumia ja mahdollisesti myös osallistua niihin.
– Valitsimme myös kaikkiin yksiköihin sekä seurakuntaan kulttuurivastaavat. Tähän saakka kukaan ei ole vastannut laitosten kulttuuritarjonnasta. Niinkin yksinkertainen asia kuin vierailevan taiteilijan vastaanottaminen ei ole ollut helppo asia, kun se ei ole ollut kenenkään tehtävä, Lepikonmäki toteaa.
Vastaavan tehtävällä ei ole tarkoitus ylikuormittaa jo tiukilla olevaa henkilöstöä, sillä vastaavat saavat käyttää työaikaansa kulttuuritarjonnasta huolehtimiseen. Heille järjestetään myös koulutusta.
– Vastaavien työtä helpotetaan laatimalla taideapteekki eli käytännössä vihko, johon oman kunnan sekä maakunnan käytössä olevat taiteilijat, vapaaehtoiset sekä ammattilaiset on kirjattu. Taideapteekki säästää työaikaa ja vaivaa, Lepikonmäki kuvaa.


Lue lisää aiheesta 12.1. Hankasalmen Sanomista!





Nyt on mistä valita



Lauha sää on näkynyt selkeästi vaateliike Osmotexin talvivaatemyynnissä Hankasalmen kirkonkylällä. Talvivaatteet kuten toppapuvut ovat jääneet rekkeihin. Ainoastaan tietyistä, halutuista takkisarjoista koot menivät jo hyvissä ajoin syksyllä.
– Sää vaikuttaa tosi paljon meidän kaupankäyntiin. Tuotteita on pakko myydä alennuksella, sillä meidän on saatava tilaa kevätvaatteille. Isot kauppaliikkeet aloittavat myös alennusmyynnin niin aikaisin, että meidän on seurattava perässä, kertoo Osmotexistä myyjä Riitta Kovanen.
Talvivaatteiden alennusmyynti alkoi Osmotexissä toppatakeilla. Niitä myytiin jouluviikolla 20 prosentin alennuksella. Varsinainen alennusmyynti alkaa vasta joulun jälkeen, koska alennustuotteita ei ehditä hinnoittelemaan ennen sitä. Joulun jälkeen takkien alennusprosentti pudotettiin 30:een. Tarjouksessa on nyt myös paksuja neuleita ja yksittäisiä kappaleita eriensä viimeisiä.
– Tämä viikko alkoi viime viikkoa vilkkaammin. Huomaa, että koululaiset ovat nyt lomalla. Alekausi kestää meillä kuun loppuun, ja alennukset kovenevat loppua kohden. Vanhoja takkimalleja ja yksittäiskappaleita myymme jo nyt puoleen hintaan tai 70 prosentin alennuksella, Kovanen kuvailee.
Hän kuitenkin lupaa, että ihan kaikkia toppavaatteita ei siirretä varastoihin heti helmikuun alussa.
– Seuraamme säätä, ja onhan meillä oltava myytävää myös talvilomailijoille, jotka tuovat mukavan lisän talven myyntiin, hän toteaa.

Marleenassa noin kolme viikkoa kestävä alennusmyynti alkoi viime lauantaina. Yrittäjä Leena Jäntin mukaan kauppa on käynyt hyvin.
– Osa asiakkaista odottaa alennusmyyntejä ja käyttää niitä järkevästi hyödykseen. Tarjouksista haetaan tähän aikaan vuodesta lämpimiä vaatteita kuten myssyjä, huiveja ja talvitakkeja, Jäntti kertoo.
Suurimmasta osasta vaatteista voi tehdä tarjouslöytöjä, ja omaan alerekkiin on koottu eriensä viimeiset. Alennukset liikkuvat 20–50 prosentin välillä. Klassikot ja uutudet on rajattu tarjoushinnoittelun ulkopuolelle.


Lue lisää aiheesta 5.1. Hankasalmen Sanomista!



Pakkasta odotellessa



Navakka tuuli ja mittarissa lämpöasteita. Häkärinteet Oy:n yrittäjä Jukka Kirjavainen kävelee pitkin rinnekahvion pehmeää edustaa ja poimii maasta kourallisen lunta. Sitä on paikoin juuri yhden lumipallon verran, muttei oikeastaan sen enempää.
Kirjavaisen mieli ei kuitenkaan ole murheellinen. Oikeastaan hän toivoo, että luonnonlunta ei olisi rinteessä laisinkaan. Ohutkin lumipeite auttaa pitämään maan lämpöisenä eikä pieni pakkanen pure siihen niin hyvin kuin täysin paljaaseen maahan. Jos alusta kovettuu hyvin ja tasaisesti kylmän sään myötä, on se siten parempi alusta laskettelukauden käynnistämiseen tarvittavalle runsaalle tykkilumelle.

Kirjavainen sanoo, että vaikka loppusyksyn kelit ovat olleet lämpimät, eivät rinneyrittäjän yöunet ole menneet. Hänellä on kokemusta vastaavasta tilanteesta aikaisemmin. Talvella 2006–2007 näytti samoihin aikoihin yhtä epätoivoiselta ja rinteet saatiin lopulta auki vasta tammikuun 28. päivänä.
– Totta kai se harmittaa, ettei ole tarjota rinnepalveluita asiakkaille, mutta en ota tästä paineita. Minun kannaltani hyvä puoli asiassa on se, että kaikki näkevät ikkunasta katsomalla, että ei rinneyrittäjä voi tällaiselle kelille yhtään mitään. Tämä nyt vain kuuluu alan luonteeseen, Kirjavainen toteaa.
– Aina on talvi tullut, ennemmin tai myöhemmin, ja tuohon vanhaan totuuteen luotan nytkin, hän lisää.
Häkärinteillä ollaan Kirjavaisen mukaan valmistauduttu alkavaa kauteen parhaiten kuin koskaan. Työkomentoa odottaa kaikkiaan 31 lumitykkiä ja saman verran työntekijöitä sesonkiapulaiset mukaan lukien.
Mikäli pakkasta on tasaisesti pari kolmekin astetta, saadaan ensimmäiset rinteet auki viikossa. Pakkasen kivutessa lähemmäs kymmentä astetta ensimmäisten rinteiden lumetuksessa ei pitäisi kulua neljää vuorokautta pidempään.
– Odotukset tähän kauteen ovat olleet ennakkoon todella kovat. Kausikortteja ja lomamökkejä on kyselty aiempaa kiivaammin, Kirjavainen kertoo.
Kirjavaisen mukaan laskettelukauden alun myöhästyminen esimerkiksi tammikuun lopulle aiheuttaa noin 20 prosentin tulojen menetyksen koko kauden pottiin nähden.
Pääosa Häkärinteiden tuloksesta tehdään talvilomakauden tietämissä viikoilla 7–13. Mikäli kaikki sujuu hyvin, on kauden myöhästymisestä aiheutuva tulojen menetys jopa kiinni kurottavissa ennen Häkärinteiden kauden päättävää huhtikuun toista viikonloppua.
– Lämmintä alkutalvea suurempi riski on hiihtolomakauden pakkasmörkö, eli jos parhailla kevään viikoilla tulevatkin ne 35 asteen pakkaset, Kirjavainen mainitsee.
– Onneksi tavarantoimittajat ja päärahoittajat ymmärtävät tällaisessa tilanteessa rinneyrittäjää erittäin hyvin, hän huokaa.

Lue lisää aiheesta 29.12. Hankasalmen Sanomista!


Joulumieltä perheille ja yksinäisille



Hankasalmen seurakunnan diakoni Maaret Meronen pakkaa yhdessä nuorisotyöntekijä Jari Tuukkasen ja Ensio Sivillin kanssa Hankasalmen seurakunnan lahjoittamia jouluisia ruokakasseja, jotka kätkevät sisäänsä ainakin porkkana- ja lanttulaatikkoa, puuroriisiä, leipää ja levitettä sekä kahvia, piparkakkuja ja omenoita. Joukkoon lisätään myös hiukan hengen ravintoa seurakunnan joululehden muodossa.

Hankasalmen seurakunnan diakoniatoimisto on jakanut ruoka-avustuskasseja 1990-luvulta lähtien. Kassien määrä on hiljalleen kasvanut ja tänä vuonna jaetaan käytössä olevasta rahasta riippuen 75–80 kassia.
Yhden avustuskassin arvo on noin 30 euroa. Kaikkiaan rahaa käytetään kasseihin 2000–3000 euroa, joista suurin osa tulee seurakunnan kassasta. Vuosittain seurakunta saa myös yksittäisiä lahjoituksia muutamista kympeistä muutamiin satoihin euroihin.
Seurakunta tekee yhteistyötä Hankasalmen kunnan sosiaalitoimen, mielenterveystoimiston ja mielenterveysyhdistys Tuikku ry:n kanssa löytääkseen ja kohdentaakseen avustukset niitä kipeimmin tarvitseville. Tänä vuonna avustukset jakautuvat noin 50 yksinäiselle sekä reilulle 20 vähintään kaksihenkiselle perheelle.
Tärkeimpänä perusteena avustuskassin saamiselle ovat taloudelliset vaikeudet. Avustukseen oikeuttaa myös jokin muu elämässä oleva kriisitilanne. Avustuksia uskalletaan kysyä rohkeasti. Seurakunta toivoo myös, että ihmiset kertoisivat heille omasta tai läheisensä avun tarpeesta.
– Haluamme tukea ja muistaa avun tarpeessa olevia kuntalaisia. Tarkoitus myös on, että eri tahojen antamat avustukset jakautuvat niin, että mahdollisimman moni saisi apua, Maaret Meronen sanoo.

Lue lisää aiheesta 21.12. Hankasalmen Sanomista!


Naapuruston yhteistä jouluiloa



Iloista puheensorinaa, lautasten kolinaa ja kilvan kehuttua joulupuuroa. Sitä se on ollut varmasti jo 1990-luvulta lähtien, kun Kallioahon kyläläiset ovat kokoontuneet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen Hankasalmen leirikeskukseen juhlimaan joulun odotusta.
Kallioahon perinteinen jouluinen kyläilta on aina ollut rauhanyhdistyksen kädenojennus kyläläisten suuntaan. Näytteleehän leirikeskus suurta roolia kylän arjessa järjestämällä leiritoimintaa käytännöllisesti katsoen vuoden jokaisena viikonloppuna ja kesällä viikoillakin, jolloin leiriläiset ympäri Suomen värittävät Kallioahon katukuvaa.
Kallioaholaiset ovat myös aina olleet mielissään saamastaan juhlakutsusta. Tänäkin vuonna kyläillassa oli edustettuina 19 kylän taloutta, kaikkiaan noin 30 ihmisen voimin.
– Kyläillassa on ollut alusta lähtien osallistuja 30–40. On mukava kokoontua yhteen leirikeskukseen kerran vuodessa. Kyläilta on meille perinteikäs juttu, puhelee Kallioahon kyläpäällikkö Seppo Lappalainen.
Hän myös mainitsee, että Kallioahon epävirallinen kylätoimikunta laitettiin aikanaan pystyyn erään vuoden kyläillassa. Hän pitää rauhanyhdistyksen ja kylän yhteistyötä tärkeänä ja molemmin puolin apua antavana. Lappalainen ei myöskään leirikeskuksen lähimpänä naapurina koe leiritoiminnan väenpaljoutta häiritsevänä – pikemminkin päinvastoin.
– On mukava seurata vierestä leirikeskuksen tapahtumia. Kyläläiset saavat myös käyttää leirikeskuksen uutta tieliittymää päästäkseen Iso-Hertun rantaan. Me puolestaan olemme antaneet leiriläisille mahdollisuuden käyttää Iso-Hertun saaressa olevaa kylän laavua, Lappalainen toteaa.
Myös rauhanyhdistykselle on tärkeää tehdä yhteistyötä kallioaholaisten kanssa.
– Emme halua olla täällä niin, että leirikeskus olisi ikään kuin aidattu erilleen muusta kylästä. Kyläilta on tapahtuma, jossa voimme avoimesti kertoa rauhanyhdistyksen vuoden toiminnasta ja kuulla myös kyläläisten mielipiteitä. Tämä on hyvä tapa pitää naapurisuhteita yllä, naurahtaa Hankasalmen leirikeskuksen leirityöryhmän puheenjohtaja Timo Leppänen.

Lue lisää aiheesta 15.12. Hankasalmen Sanomista!


Vanhat öljysäiliöt remonttiin



Hankasalmen haja-asutusalueiden kotitalouksien ja maatilojen lämmitys- sekä polttoöljysäiliöiden ympäristösuojelumääräykset muuttuvat kesään 2012 mennessä.
Määräysten voimaan tulon jälkeen käyttöönotettavat ja maan päälle sijoitettavat öljy-, polttoaine- ja muita vaarallisia kemikaaleja sisältävät kiinteät tai siirrettävät säiliöt on sijoitettava tiiviille, kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle.
Tämä tarkoittaa, että säiliön alle valetaan riittävän tiivis betonikerros tai maan sisään säiliön alle sijoitetaan määräysten mukainen tiivis muovikalvo. Yksi vaihtoehto on sijoittaa säiliö metallista tai lasikuidusta valmistettuun suoja-altaaseen. Määräykset koskevat yksivaippaisia säiliöitä.
Mikäli lämmitysöljy säilötään sisätiloihin, tulee säiliön olla tilassa, jonka lattia on tiivis ja varustettu kynnyksin tai lattiakaadoin. Kynnyksiä ja kaatoja kuitenkaan ei tarvita, jos säiliö sijoitetaan erilliseen suoja-altaaseen tai jos se on kaksivaipallinen eli tuplarunkoinen.
Pohjavesialueella maanpäälliset ja yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava aina säiliön kokoa vastaavaan, katettuun suoja-altaaseen. Säiliöitä ei voi sijoittaa pohjavesialueilla maan alle.

Nyt käytössä olevat maanpäälliset polttoaineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säiliöt on nekin sijoitettava tiiviille betonialustalle tai suoja-altaaseen. Aikaa muutostöille on viisi vuotta määräysten voimaantulosta.
Tällä hetkellä käytössä olevien, maan alla sijaitsevien säiliöiden kunto tulee tarkastaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta sekä siitä eteenpäin 10 vuoden välein ellei säiliön kuntoluokitus vaadi tiheämpää tarkastusväliä.
Mikäli kodin tai maatilan öljysäiliö on ollut käytössä vähintään 10 vuotta ja yhä tarkastamatta, tulee säiliö tarkastuttaa kolmen vuoden kuluessa määräysten voimaan tulosta. Tarkastuksen saa tehdä Turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastaja.
Määräykset eivät kuitenkaan koske nyt käytössä olevia säiliöitä, jotka ovat kaksivaippaisia tai ne on sijoitettu säiliön kokoa vastaavaan katettuun suoja-altaaseen ja varustettu vuodonilmausjärjestelmällä.

Lue lisää aiheesta 8.12. Hankasalmen Sanomista!


Positiivista kuvaa kunnasta maailmalle



Vuoden 2011 Positiiviseksi kuntalaiseksi nimeäminen sai liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koposen liikuttumaan. Se laittoi hänet myös pohtimaan, mitä kriteereitä hänen valinnassaan on painotettu.
Ainakin yhden vastauksen antoi kunnanjohtaja Matti Mäkinen pitämässään onnittelupuheessa; Koponen on tuonut Hankasalmea positiivisesti esille ja tehnyt paikkakuntaa laajalti tunnetuksi. Koponen palkittiin kunnan joulunavauksessa viime lauantaina.
– Olenko ollut positiivinen ihminen lähipiirini kuten perheeni silmissä, onkin eri asia. Optimistiksi he ainakin minua sanoisivat, Jari-Pekka Koponen tuumaa.
Hän kuvailee ongelmakseen liikaa tunteella asioihin suhtautumisen. Järki tulee vasta tunteiden jälkeen.
– Se ei ole liiketoiminnan vetämisessä aina hyvä asia. Vaikeita päätöksiä on hankala tehdä, jos ajattelee liikaa tunteella. Reilun 20 vuoden aikana olenkin oppinut nukkumaan yön yli ennen isoja päätöksiä, Koponen pohtii.
Valintakriteereissä Vuoden Positiivista kuvataan oman tiensä kulkijaksi, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin. Hän on myös pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa. Nämä kriteerit Koponen allekirjoittaa.
– Jääräpäisyyttä minulla ainakin on. Toivottavasti minulla olisi myös lujuutta, sillä tunneihmisellä ei voi olla kovuutta. Se ei ole hyvä ominaisuus. Olen myös aina uskonut omaan, erilaiseen liikeideaani, joka pohjautuu kristilliseen vakaumukseeni, hän toteaa.

Lue lisää aiheesta 1.12. Hankasalmen Sanomista!


Kirjastopalvelu tien päällä 40 vuotta



Hankasalmen kirjastoauton 40. toimintavuotta juhlitaan ensi viikolla. Kunnan ensimmäinen kirjastoauto suuntasi Hankasalmen teille vuonna 1971.
– Suurin osa Suomen kirjastoautoista hankittiin 1970-luvulla. Keski-Suomen läänin kunnista Hankasalmelle auto tuli toisena. Viitasaarella kirjastoauto aloitti liikennöinnin jo vuonna 1968, tietää kertoa kirjastoautonkuljettaja Mika Varneslahti, joka on palvellut työssään myöskin 40 vuotta.
Ensimmäisessä Ford-merkkisessä kirjastoautossa oli 79 hyllymetriä, joille mahtui 3200 kirjaa.
– Kirjastoautopalvelu sai pitäjäläisiltä innostuneen vastaanoton. Uusia lainaajia kirjattiin ensimmäisen vuoden aikana toista tuhatta, Varneslahti muistelee.
Meno isolla autolla, liukkailla sivukylien teillä ei ollut kuitenkaan helppoa. Samoilla renkailla ajettiin kesät ja talvet. Varneslahti muistaa vuosien varrelta monenlaisia yllätyksiä, esimerkiksi ajovalot hävisivät pimeällä 9-tiellä, vaihdekeppi jäi käteen ja takajarrut katosivat vauhdissa.
Hyvää tuuria Varneslahti kiittää siitä, että tien päällä ei ole sattunut onnettomuuksia.
– Auto alkoi olla ihan loppu, kun viimein vuonna 1983 otettiin käyttöön Sisu-merkkinen kirjastoauto. Työolosuhteet kohentuivat huomattavasti, sillä auto oli lämmin, eikä sitä tarvinnut pitää pysäkeillä käynnissä, Varneslahti summaa.
Uusi auto oli kaksi metriä edellistä pidempi, joten kirjoja mahtui kyytiin jo 4400. Tähän autoon hankittiin vuonna 1987 Hankasalmen kunnan ensimmäinen NMT-puhelin ja mikrokortin lukulaite. ATK-pohjainen kirjastojärjestelmä tuli vuonna 1995.
– Pääsin soittamaan tien päältä puhelimella ennen kunnnanjohtajaa, Varneslahti naureskelee.

Lue lisää aiheesta 24.11. Hankasalmen Sanomista!


Sukkapuikkojen iloinen suihke



On maanantain alkuilta ja Melli-Ellin kahvilassa Hankasalmen kirkonkylällä käy tasainen puheensorina ja kutimien kilke.
Paikalla on kymmenkunta Elli-kerhon naista, jotka ovat kokoontuneet yhdessä tekemään käsitöitä, kahvittelemaan ja juttelemaan monenlaisesta mukavasta – Elli-kerhon nettiblogin mukaan niin neulontatöistä kuin ravimiehistäkin. Ohjaajaa kerholla ei ole eikä toiminnasta tarvitse kenenkään maksaa mitään.
Elli-kerhon ensimmäinen kokoontuminen oli syyskuun alussa. Varsinainen ideansiemen neulontapiiristä kylvettiin jo loppukesästä.
– Kaikki lähti erään asiakkaan ehdotuksesta, ja olimme myös jutelleet aiheesta täällä kahvilassa henkilökunnan kesken. En ole itsekään kutonut sitten yläkoulun jälkeen ja kun muutama kaverikin innostui, päätimme perustaa kerhon, kertoo yrittäjä Heidi Oksanen.

Ensimmäiseen tapaamiseen saapui viisi kiinnostunutta, joiden kesken Elli-kerholle laadittiin aikataulu vuoden 2012 toukokuulle saakka. Neulontailtoja on noin kolmen viikon välein maanantaisin ja lauantaisin puolitoista tuntia kerrallaan.
– Se on juuri sopivan mittainen aika, eikä iltaan tarvitse osallistua, jos ei ehdi. Harvakseltaan pidettynä innostuskin säilyy paremmin, Oksanen toteaa.
Elli-kerhon neulontailtoihin osallistuu nykyisin noin kymmenkunta naista. Kävijöiden kokemuspohja on laaja, aina vasta-alkajista useita kymmeniä vuosia neuloneisiin. Tarkoitus onkin, että vähemmän neuloneet voivat tarvittaessa kysellä vinkkejä konkareilta. Uusia ideoitakin heitellään puolin ja toisin. Mukaan ovat tervetulleita kaikki neulomisesta kiinnostuneet taitoihin katsomatta.
– Kerho on tarkoitettu kaikenikäisille, mutta eniten täällä käy nuoria naisia. Hiukan on odoteltu miehiäkin mukaan. Siinä tapauksessa neulontailta pitäisi varmaankin järjestää kirkonkylän Nesteen kahviossa, Oksanen arvelee.
Hän toivoo, että Elli-kerhossa voitaisiin jatkossa järjestää neulomisen teemailtoja, joissa joku esittelisi jonkin uuden tyylin tai tekniikan ja kyseinen tapaamiskerta käytettäisiin tekniikan opettelemiseen.

Lue lisää aiheesta 17.11. Hankasalmen Sanomista!


Nordea sulkee ovensa



Nordean Hankasalmen konttorin toiminta yhdistyy joulukuun alussa Vaajakosken konttoriin. Neuvotteluja käydään Nordean laskunmaksuautomaatin säilymisestä kunnassa.
Hankasalmen konttorin työntekijät jatkavat Nordean palveluksessa. Henkilökohtainen pankkineuvoja Rauni Hytönen siirtyy Vaajakosken konttoriin, ja palveluneuvoja Eira Pietiläinen palvelee asiakkaita jatkossa Jyväskylän konttorissa.

Päätös konttorien yhdistämisestä tehtiin Nordean yt-neuvotteluissa. Muutoksen taustalla on asiakkaiden tarpeiden muuttuminen.
Keski-Suomen alueella noin kaksi prosenttia Nordean asiakkaista käyttää konttoria päivittäispalveluiden hoitamiseen. Konttoriin tullaan lähinnä keskustelemaan laina-asioista tai säästämisen vaihtoehdoista.
– Tällainen prosessi on aina vaikea, mutta se on nyt välttämätön pankkitoiminnan ympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Yli 95 prosenttia kaikista asiakkaistamme maksaa laskunsa muualla kuin konttorissa. Hankasalmi ei poikkea tästä, toteaa Nordean aluejohtaja Kari Kolomainen.

Hankasalmen kirkonkylällä, Nordean konttorissa opastetaan asiakkaita uusiin asiointitapoihin. Jos asiakkaalla ei ole käytössä internetiä tai sen käyttö on vaikeaa, on pankkiasiat mahdollista hoitaa puhelinpalvelun välityksellä.
– Puhelimeen vastaavat saman koulutuksen käyneet pankkineuvojat, jotka palvelevat asiakkaita myös konttoreissa. Puhelimessa tunnistaudutaan pankkitunnuksilla, ja puhelimitse hoituvat lähes kaikki muut asiat paitsi rahan nostaminen, Kolomainen kertoo.
Laskujen maksu hoituu myös suoraveloituksella tai maksupalvelukuorta käyttäen.

Lisää aiheesta 10.11. Hankasalmen Sanomissa!


Miksu elää valossa



– Se oli Miksun hetki. Hän oli sanonut useille läheisille ihmisilleen, että joutuu lähtemään ennen heitä. Äidille sellaisia asioita ei kerrota. Sydämeni olisi särkynyt, Lissu Korkka toteaa.
3.8.2011 on päivä, joka ei pyyhkiydy pois hänen mielestä. Puolen päivän aikaan hänen nuorin poikansa Mikael ”Miksu” Korkka, 17, menehtyi moottoripyöräonnettomuudessa Hankasalmen kirkonkylän taajamassa.

Onnettomuuspäivä oli tavallinen arkipäivä Miksun perheessä Hankavedellä. Miksu lähti viemään tyttöystäväänsä Linda Mannista töihin Neste Jari-Pekkaan kello 11.30. Lissu Korkka suuntasi yhden maissa veljentyttönsä, lastenlastensa ja ystävänsä kanssa Aseman kirpputorille.
– Yritin matkalta soittaa Miksulle, mutta hän ei vastannut. Ajattelin, että hän on ajamassa moottoripyörällä. Pysähdyimme tankkaamaan kirkonkylän Nesteelle ja sanoin vielä myyjälle, että sopiiko Miksun tulla maksamaan myöhemmin. Myyjä nyökkäsi minulle ihmeellisen hiljaisena, kertaa Lissu Korkka päivän tapahtumia.
Kyyneleet nousevat silmiin, kun hän muistelee saapumista onnettomuuspaikalle, Keskustien ja Kortekujan risteykseen. Hän kuuli autonsa avoimesta ikkunasta Miksun kaverin huudon: ”Korkka on kuollut.”
– Se oli aivan kamalaa. Kävelin ystäväni kanssa onnettomuuspaikalle ja huusin poliisille, että olen pojan äiti. Hän otti minua kädestä kiinni ja osasi lohduttaa juuri oikealla tavalla. Hetki oli kuin elokuvista. Näin valkeaan lakanaan verhotun ihmishahmon ja tunnistin sen Miksuksi. Sen jälkeen en muista enää mitään, Lissu antaa sanojen tulla.

Lue lisää aiheesta 3.11. Hankasalmen Sanomista!


Lämpöä Asemalle



Öljylämmitys vaihtuu kaukolämpöön ainakin kymmenellä Hankasalmen Aseman kiinteistöllä tulevan talven aikana. Energiayhtiö OK-Yhtiöt Oy aloitti kaukolämpöputkien vetämisen maan alle kolmisen viikkoa sitten Halltex Oy:n läheisyydestä.
Hankasalmen Aseman taajaman öljylämmitteiset taloyhtiöt ovat jo pitkään kyselleet kunnalta kaukolämpölaitoksen perään. Hanke lähti vihdoin liikkeelle, kun kunta järjesti aiheesta palaverin, johon kutsuttiin paikalle myös toimitusjohtaja Asko Ojaniemi bioenergian asiantuntijayritys Benet Oy:stä. Hän ehdotti suoraviivaisempaa etenemistä.
– Taloyhtiöt voivat pyytää tarjouksia myös omissa nimissään. Kaukolämpölaitoksen rakentajaksi ei tarvita kuntaa, jos liittyjiä on tarpeeksi, Ojaniemi neuvoi.
Hän järjesti taloyhtiöiden sekä kunnan edustajana tarjouskilpailun lämmön tuottamisesta. Kilpailun voitti Kainuussa perustettu energiayhtiö OK-Yhtiöt Oy, joka on laajentunut Keski-Suomeen vuonna 2009.
Heinäkuussa hankkeeseen sitoutuivat kaikki kilpailutuksessa mukana olleet eli kunnan kiinteistöistä Palvelutalo Metsätähti ja vanha neuvola, kunnan kiinteistöyhtiö Hankasalmen Haka, Halltex Oy, Hankasalmen vanhaintukiyhdistys, Kiinteistöyhtiöt Vuokrahanka ja Setelitupa (entinen Postin kiinteistö), Asuntoyhtiöt Hankasalmen Seurala ja Viitakallio sekä Aseman työväentalo.
– Minun tietääkseni kaukolämpölaitosta ei ole toteutettu tältä pohjalta missään muualla Keski-Suomessa. Kunta on ollut hankkeissa mukana vähintään putkiverkoston rakentamisessa, Ojaniemi kertoo.
– Kunnan näkökulmasta tämä on hyvä hanke, sillä emme joudu investoimaan itse ja saamme Asemalle kotimaista polttoainetta, toteaa Hankasalmen kunnan ympäristötoimenjohtaja Markku Saikkonen.

Lue lisää aiheesta 20.10. Hankasalmen anomista!


Mahdollisuuksia ei ole vieläkään liikaa



Bändien demoäänitteitä, city-seikkailemista, ruokaa, elämänhallintaa ja nuorisotilojen remontteja. Siinä vain muutamia esimerkkejä Hankasalmella viimeisen 13 vuoden aikana toteutuneista noin 40 Mahis-rahoitteisesta nuorten hankkeesta.
Vuonna 1994 perustettu valtakunnallinen Nuorten Akatemia rantautui Hankasalmelle heti toimintansa alkuvaiheessa. Nykyisin yrittäjänä koulutus- ja konsultointipalveluja tarjoava Tiina Honkonen toimi tuolloin Hankasalmen kunnan nuorisosihteerinä. Hänet kutsuttiin mukaan Nuorten Akatemia kouluttaja-koulutukseen.
Neljä vuotta myöhemmin päivänvalon näki Mahis, jolla ryhdyttiin tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten vapaa-ajan toimintaa. Honkonen alkoi masinoida innolla Mahis-toimintaa kotikunnassaan.
– Hankasalmelta lähti heti alussa todella paljon Mahis-hankehakemuksia ja Nuorten Akatemiassa ei ehkä uskottu, että näin pienessä kunnassa on niin paljon tukea tarvitsevia nuoria. Itse asiassa siitä syystä hakukriteereihin tehtiin lisäys, jonka mukaan yksi Mahis-ohjaaja voi hakea tukea vain yhteen hankkeeseen kerrallaan, Honkonen naurahtaa.
– 2000-luvun alussa oli nuorten hankkeiden suhteen muutenkin hyvä vaihe. Pieniä projekteja tehtiin siellä täällä ja tukea saatiin muualtakin kuin Mahiksesta, hän lisää.

Lue lisää aiheesta 13.10. Hankasalmen Sanomista!


Vapaaehtoista apua jo 60 vuotta



SPR:n Hankasalmen osastolla on takana 60 toiminnan vuotta. Jäsenmäärä on kivunnut vuosikymmenten aikana ylöspäin ja vakiintunut viime vuosina noin 250 jäseneen. Parhaimmillaan jäsenmäärä on ollut 1990-luvun lopussa, 282.
– Minun mielestä vapaaehtoisuus on SPR:n toiminnassa tärkeää. Tätä työtä ei voi tehdä pakolla eikä palkan edestä. Ihmisen pitää itse haluta auttaa, toteaa osaston pitkäaikainen jäsen Helga Manninen.
Osaston jäsen hän on ollut vuodesta 1968 lähtien ja toiminut puheenjohtajana vuodet 1989–90 ja 1999–2008. Vuodesta 2008 lähtien puheenjohtajan tehtäviä on hoitanut Terhi Rissanen.
Kuudenkymmenen vuoden matka ei ole ollut kivuton. 1980-luvun alussa osaston tulevaisuus oli vaakalaudalla, kun aktiiviset toimijat olivat vähissä ja toimintaa ei ollut käytännössä ollenkaan. Silloinen puheenjohtaja Aino Laitinen keksi idean järjestää näyttävät juhlat. Puhujaksi kutsuttaisiin maaherra.
– Juhliin tuli yli 80 ihmistä, kun odotimme paikalle noin 50 henkeä. Niistä juhlista osasto sai tarvittavan piristyksen ja toiminta jatkui. Tämän jälkeen saimme yhtenä vuonna jopa 76 uutta jäsentä. Silloin olimme jäsenmaksulomakkeiden kanssa hätää kärsimässä, Manninen naureskelee muistoille.

Lue lisää aiheesta 6.10. Hankasalmen Sanomista!

Persoonallisella äänellä voittoon



– Nuoruus on seikkailu suunnaton. Kokeile vain, hämmästy vain. Sä maailmaa, laulaa niemisjärveläinen Elli-Noora Janhonen varmoin ottein Katri-Helenan Nuoruus on seikkailu -kappaletta.
Kuulija ei voi olla hämmästelemättä, miten vahva ja aikuismainen lauluääni 12-vuotiaalta tytöltä löytyy. Tämän huomion tekivät todennäköisesti myös ohjelmatoimisto Musamagian järjestämän laulukilpailun tuomarit. He valitsivat Elli-Nooran Nuori Tähti -laulukilpailun voittajaksi Laukaan Peurungassa elokuun lopussa.
– Elli-Noora on ollut aina kova laulamaan. Niinpä ehdotin hänelle laulukilpailua, kun näin ilmoituksen lehdessä. Kilpailussa pääsee laulamaan hyvällä äänentoistolla karaoketaustan päälle, kertoo Elli-Nooran äiti Merja Janhonen.
Äidin ei tarvinnut houkutella tyttöään kahdesti, vaan hän innostui heti kilpailuun osallistumisesta.
– Kilpailusta saa hyvää esiintymiskokemusta ja varmuutta omaan laulamiseen. Enemmän jännitti finaalissa suoraan radiolähetykseen tehty haastattelu kuin itse laulaminen, Elli-Noora sanoo.
Kavereille oli melkoinen yllätys lukea lehdestä Elli-Nooran menestyksestä, sillä hän oli unohtanut kertoa heille osallistumisestaan.
– Yksi kavereista totesikin koulussa, että mitäs se meidän nuori tähti, Elli-Noora kertoilee hymyssä suin.

Lue lisää aiheesta 22.9. Hankasalmen Sanomista!


Traktorilla myös naapurin pellolle



Koneurakointi on merkittävin sivutulonlähde hankasalmelaisille maatilallisille. Sen merkitys maatalouden sivuelinkeinona on voimistunut 2000-luvun aikana. Urakointia tehdään niin pienillä kuin isoillakin tiloilla.
– Kun tilojen koko on kasvanut, on urakoinnille syntynyt luonnollinen tarve. Karjatalous työllistää niin paljon, että osa töistä on karsittava ulkoistamisella pois. Nykykoneet ovat myös kallis hankinta ja ne makaavat 10–11 kuukautta tarpeettomina. On taloudellisesti järkevää käydä tekemässä töitä myös naapurille, kertoo Hankasalmen kunnan elinkeinojohtaja Markku Laitinen.
Hankasalmella ei ole yli sadan yksilön lypsylehmätiloja. Peltojen hajanaisuus ei myöskään puolla sellaisten syntymistä jatkossa.
– Sivuelinkeino onkin monelle tilalle elinehto. Maataloutta ei haluta laittaa isolleen, joten tuloa kerätään monesta lähteestä. Se tuo vaihtelua ja samalla henkistä pääomaa, Laitinen pohtii.
Töiden ulkoistaminen kannattaa myös hyvän veroedun vuoksi. Jos koneen hankkii omaksi, sen hankintahinnasta voi tehdä vuodessa korkeintaan 25 prosentin poiston. Urakointikustannukset voi puolestaan poistaa verotuksessa täysimääräisinä.
– Koneurakointi toimii hyvin, kun molemmat osapuolet hyötyvät. Toinen saa lisätuloa ja toinen säästää aikaa, Laitinen summaa.

Traktori on maatilan välttämätön monitoimikone, joten sen käyttö urakoinnissa on suosituinta. Sitä tekevät kymmenet hankasalmelaiset tilat. Paalaus, niitto ja kylvö ovat yleisimmät työtehtävät.
Lietelannanajo, maansiirto, turveurakointi ja rikkakasvien torjunta hoituvat myös traktorilla. Auraustöillä traktori saadaan hyötykäyttöön talviaikaan.
– Traktoriurakointia käydään tekemässä naapurikunnissa saakka. Kaivinkonetyöt ovat myös kysyttyjä kuntarajojen ulkopuolella, Laitinen toteaa.

Lue lisää aiheesta 15.9. Hankasalmen Sanomista!


”Muistot sota-ajasta säilyvät mielessä aina”



Sotaveteraanit Toivo Ruokoselkä, 91, ja Antti Ylönen, 87, istuvat kahvipöydässä Tapsan Tuvalla Hankasalmen kirkonkylällä ja muistelevat menneitä. Pioneereina jatkosodassa taistelleilla miehillä olisi kerrottavana tarina jos toinenkin.
– Puolivälissä jatkosotaa Kiestingissä lomille lähtiessä miehet laitettiin riviin ja komennettiin avaamaan reput. Sotapoliisit tarkastivat, ettei kukaan vienyt kirveenteriä mukanaan kotiin. Niistäkin oli pulaa. Vaikka aika kuluu äkkiä, pysyy sota-aika aina mielessä, Kiestingin lisäksi muun muassa Äänisellä ja Karjalan kannaksella sotaan osallistunut Toivo Ruokoselkä puhelee.
Hankasalmen Sotaveteraanit ry perustettiin toukokuussa 1966. Samana vuonna Keski-Suomessa näki päivänvalon kaikkiaan 27 veteraaniyhdistystä.
Lehtori Veli-Matti Häkkisen viisi vuotta sitten laatiman Hankasalmen sotaveteraanien historiikin mukaan suomalaisveteraanit järjestäytyivät ensisijaisesti siksi, että rintamamiehet tarvitsivat asuntoja. Hankasalmella asiasta keskusteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1969. Lopulta joulukuussa 1975 valmistui kirkonkylän Kirkkorannantien varteen kaksi rivitaloa.
– Sittemmin asuntojen tarve ei ollut niin suuri, että niitä olisi rakennettu lisää. Työ ei kuitenkaan ole rakentajilta loppunut. Sitä on riittänyt vanhojen asuntojen kunnostamisessa, historiikissa todetaan.
Hankasalmella viritellään parasta aikaa erityistä Talkootiimi-vapaaehtoistoimintaa, jollainen toimii muun muassa Jyväskylässä auttaen sotaveteraaneja, -invalideja ja -leskiä kaikenlaisissa kodin askareissa.

Lue lisää aiheesta 1.9. Hankasalmen Sanomista!


Lue lisää aiheesta 14.7. Hankasalmen Sanomista!
Hankasalmen Sanomat

Keskustie 32
41520 Hankasalmi