Etusivu
Uutisia
Hankasalmen Sanomat-lehden yhteystiedot
Levikkialue
Tilaa Hankasalmen Sanomat
Lähetä juttuvinkki
Tee osoitteenmuutos
Kirjoita yleisönosastoon
Laita ilmoitus
Anna palautetta
Etusivu   06.09.2010



Kaisi vie Helsinkiin Suomi-romantiikkaa





Kynsivetisen kuvataiteilija Kaisi Koivumäen Studio Kaisi esittelee ensimmäisen sisustuskangaskokoelmansa Suomen suurimmilla huonekalu- sisustus- ja designmessuilla Helsingissä. Habitare-messut alkoivat eilen keskiviikkona ja kestävät sunnuntaihin saakka.
Koivumäen kokoelma pääsi näytteille messujen asiantuntijoiden juryttämälle Ahead!-designalueelle. Hänen mielestään se on sisustusalan pienyrittäjälle paras näyteikkuna päästä esille.
– Nyt on tilaisuus päästä näytille sisustusalan ammattilaisten sekä yleisön eteen. Hyviä yhteistyökontakteja ei pysty luomaan missään niin hyvin kuin Habitaressa, Kaisi Koivumäki uskoo.
– Messujen eteen on tehty paljon työtä ja pitkiä päiviä. Hyvillä mielin sinne lähdetään, viime vuonna Pariisin Premiere Vision -messuilla esillä ollut Koivumäki toteaa.
Studio Kaisin osastolla on esillä Koivumäen suunnittelemia ja forssalaisessa Tasapaino-nimisessä laakapainossa käsinpainettuja sisustuskankaita sekä painokankaista valmistettuja pussilakanasettejä ja tyynyjä. Mukana kokoelmassa Finnoiserie-sarja Suomi-aiheisia sinivalkoisia sisustuskankaita.
– Ne ovat modernin romanttisia ja persoonallisia painokuoseja Art Decon ja Chinoiserien hengessä. Ideat tekstiileihin olen saanut vanhasta kiinalais-japanilaisesta tyylistä, 1950-luvun virtauksista ja omasta mielikuvituksesta, Koivumäki sanoo.
Koivumäki sai aiemmin tänä vuonna Habitare-messuosaston rakentamiseen 7000 euron avustuksen Keski-Suomen Liitolta.

Lisää paikkakunnan uutisia näet 2.9. Hankasalmen Sanomista!



Metsästystä syksy kaikki





Pikkuhiljaa käynnistyvän syksyn varmimpiin tunnusmerkkeihin kuuluvat erilaisten riistaeläinten alkavat metsästyskaudet.
Kyyhkyn perään metsästäjät pääsivät jo 10. elokuuta, mutta yksi odotetuimmista metsästysurakoista alkoi viikko sitten perjantaina vesilintujen pyynnillä. Hankasalmella ensimmäisenä metsästyspäivänä vesistöjen rantuuksille paineli riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Arto Variksen arvion mukaan 200–400 metsästäjää.
– Vesilintujen metsästys painottuu ensimmäiseen päivään ja viikonloppuun. Syyskuun alkupuolella suurin osa ei enää käy metsällä. Tietysti tietty osa porukasta metsästää vesilintuja ahkerasti pitkälle syksyyn, Varis virkkoo.
– Edellisvuoteen verrattuna yksi muutos on, että metsähanhen metsästys ei alkanut 20.8. vaan muiden metsäkanalintujen tapaan 10. syyskuuta, Varis lisää.
Seuraava ryntäys riistan perään koetaan syyskuun ensimmäisenä päivänä, jolloin jäniksenpyytäjät pääsevät vauhtiin. Hirvestyskausi starttaa puolestaan 25. syyskuuta.
– Lintujen metsästyksen jälkeen seuraavaksi suosituinta on jäniksen ja muun pienriistan pyynti.

Lue lisää aiheesta 26.8. Hankasalmen Sanomista!



Eräkerhossa käydään kalassa ja metsällä






Kalastusta, metsästystä, jokamiehenoikeuksia ja monenmoisia erätaitoja. Näitä asioita opitaan Ristimäen eräkerhossa, ja innokkaita oppijoita on monta.
Meneillään on eräkerhon leiri Kynsivedellä, Terttu Matilaisen mökkirannassa. 11 lapsen leiriporukka on juuri tullut rantaan nuotanvetoreissulta. Suuri muovisaavi on reilusti puolillaan saalista. Näkyy kuoreita, särkiä ja muutamia todella komeita ahvenia. Ristimäkeläinen Topi Jääskeläinen nappaa ahvenista suurimman ja ilmoittaa siivoavansa sen. Eipä aikaakaan, kun Jääskeläinen jo perkaa saalistaan rantakodan päädyssä, Hannu Hytösen antaessa vieressä neuvoja.
Jääskeläisen työtä seuraavat myös leiriläiset, ristimäkeläinen Mikko Manninen ja säkinmäkeläinen Petri ???. He ovat pitäneet kaksipäiväistä eräleiriä hauskana juttuna.
– Ensin pystytettiin teltat, sitten syötiin ja lähdettiin nuotalle. Minä käyn kotona virvelöimässä kummin kanssa ja yleensä saaliiksi tulee haukea, Mikko Manninen tarinoi.
Saman tien kolmikko on jo mato-onkien kimpussa ja menossa laiturille narraamaan lisää ahvenia. Saman tekevät välipalan syönnin lomassa kaikki muutkin leirille osallistuvat tytöt ja pojat.
– Illalla on vuorossa illanviettoa, saunomista ja uimista. Tarkoitus on yöpyä teltoissa ja mökissä, toteaa Ristimäen eräkerhon vetäjä Petri Lappalainen, jonka apuna tämänkertaisella eräleirillä toimivat Terttu Matilainen, Hannu Hytönen ja Kaarlo Pietilä.
– Eräkerhon toimintaa tukevat Ristimäen kyläyhdistys, Kynsiveden Metsästäjät ja Hankaveden Jahti. Yhteistyökumppanit ovat tärkeitä, sillä muutoin tällaiset leirit sekä metsästys- ja kalastusreissut eivät toteutuisi, Lappalainen toteaa.

Lue lisää aiheesta 19.8. Hankasalmen Sanomista!



Doningtonista Hertturockiin





Hertturockin pääesiintyjäksi saapuvan kuopiolaislähtöisen Reckless Love -yhtyeen jäsenet, laulaja Olli Herman, kitaristi Pepe, basisti Jalle Verne ja rumpali Hessu Maxx elävän parasta aikaa lapsuuden unelmaansa.
Helmikuusta lähtien kauppojen hyllyiltä kuulijoiden matkaan on tarttunut tiuhaan tahtiin kopioita bändin samannimisestä Reckless Love -debyyttilevystä. Kyseisen yksitoistabiisisen kappaleet pyörivät edelleen suurella volyymilla radiokanavien soittolistoilla. Kaiken lisäksi Reckless Lovella on takanaan maailman yhden suurimmista levy-yhtiöistä, Universal Musicin tuki.
Bändi on myös keikkaillut koko vuoden ahkerasti. Kotimaan pienemmät ja suuremmat keikkapaikat ja festivaalit saavat loppuvuodesta jatkoa Englannin, Irlannin ja Italian maaperällä. Tulevaisuuden suunnitelmat vievät bändiä myös Saksaan ja Japaniin.
– Kesä on ollut tähän mennessä huikea, kun joka viikonloppu on päästy heilumaan keikoille. Nyt eletään sitä lapsuuden unelmaa. Tosin ei keikkoja liikaa ole ollut, vielä voisi hiukan tahtia kiristää, nauraa Tampereelta tämän viikon tiistaina tavoitettu Reckless Love -keula Olli Herman.

Lue lisää 5.8. Hankasalmen Sanomista!



Kaupustelijat myyvät vanhuksille rihkamaa kiskurihinnoilla



– Aina välillä tulee ilmoituksia vanhusten ovilla kiertävistä kaupustelijoista, mutta tänä kesänä ei ole ollut mitään erityistä buumia, kotihoidonohjaaja Seija Okker sanoo.
Vanhusten palveluasuntoalueilla kaupustelu on kielletty. Alueilla käy myös kotihoidon ja vanhustenhuollon työntekijöitä, jotka ohjaavat kauppamiehet pois. Tarvittaessa asiattomista liikkujista tehdään ilmoitus vartiointiliikkeelle tai poliisille.
Ylikonstaapeli ja tilannekeskuspäivystäjä Jukka Malste Keski-Suomen poliisista vahvistaa Okkerin tiedot tilanteesta oikeiksi. Tavaroita väkisin myyvät kaupittelijat ovat vielä verraten pieni paha.
– Eri asia ovat ryhmät, jotka tunkevat väkisin vanhusten koteihin. Nimellisesti voidaan yrittää myydä jotain, mutta päätarkoituksena on ryöstää vanhuksen varat, Malste toteaa.
Miikka Holmavuon vartiointiliike vastaa vanhusten asuinalueiden vartioinnista Hankasalmella. Pari viime vuotta vanhojen ihmisten kotiovilla pyöri kaupustelijoita runsaasti, mutta tänä kesänä tilanne on ollut tavanomainen. Ilmoituksia vanhusten koteihin pyrkivistä kaupustelijoita on tänä kesänä tullut keskimäärin kerran kahdessa viikossa.
– Tavallisesti ulkomaalaiset kaupustelijat eivät laita vastaan ja lähtevät kehotuksestamme pois. Suomalaiset sen sijaan osaavat verbaalisen vastarinnan, vartija ja turva-alan yrittäjä Holmavuo sanoo.
Ilmoituksia asiattomista kulkijoista tekevät kotihoidon työntekijät ja vanhukset itse. Joskus ilmoituksia tekevät lisäksi yksityishenkilöt, jotka ovat havainneet kaupustelijoita vanhusten asuinalueilla.
Tyypillinen tapaus on, että kaupustelija ilmoittaa kyltissä olevansa köyhä opiskelija. Vanhusten osalta kaupittelu tuottaa varsin usein tulosta.
– Kaupustelijat ovat päässeet vanhusten asuntoihin valitettavan usein, Holmavuo sanoo.

Lue lisää aiheesta 29.7. Hankasalmen Sanomista!


Perjantai kohosi Kihvelin ykkösillaksi



Viime viikonloppuna järjestetyille Kihveli Soikoon! -festivaaleille osallistui kaikkiaan noin 5 500 henkilöä. Vaikka kävijämäärä nousi edellisvuodesta, tapahtumaan myyntiin noin 300 lippua vähemmän kuin viime vuonna.
– Joihinkin konsertteihin myytiin enemmän lippuja, joihinkin vähemmän. Kesällä on mielettömästi tarjontaa, varsinkin näin heinäkuussa. Myös helle voi olla osasyy, koska näin kuumalla ei yksinkertaisesti jakseta lähteä, festivaalijohtaja Jaana Suhonen kertoo.
Festivaalin taloudellinen tulos selviää myöhemmin syksyllä, kun kaikki tulot ja menot on saatu järjestykseen. Suhonen kuitenkin arvelee haasteita olevan edessä.
Asemalla soineen festivaaliviikonlopun perjantai-illan konsertti oli suositumpi kuin vuosiin, ja sinne oli myyty eniten lippuja. Maritta ja Hanka-Humppa sekä Junasta jääneet vetivät puolestaan enemmän kuulijoita kuin lauantain päiväkonsertti yleensä.
Suhonen sanoo pientä nousua olleen lauantai-illan pääkonserttia sekä sunnuntain päätöskonserttia lukuun ottamatta kaikissa muissa konserteissa. Hän arvelee lauantain notkahduksen johtuvan siitä, että Werner Bros esiintyi sekä perjantaina että lauantaina. Normaalisti he ovat esiintyneet lauantaina, ja tällä kertaa yleisöllä oli mahdollisuus nähdä heidät molempina iltoina ja valita, kumpana iltana haluavat suosikkinsa nähdä.
– Lauantai on meillä kokonaisuudessaan suosituin ja tuloksellisin silloin, kun on niin paljon tarjontaa. Olen erittäin iloinen myös perjantain noususta. Toisaalta on hyvä, että se tasapainotti väkimäärää. Tunnelma oli molempina iltoina hyvä ja palvelut toimivat eikä pahoja ruuhkia päässyt syntymään. Tosin lauantai-iltana piti terassilippujen myynti keskeyttää muutamaksi tunniksi, kun piti varautua terassille teltasta tulevaan väkeen, Suhonen sanoo.

Lue lisää aiheesta 22.7. Hankasalmen Sanomista!


YRVAsta ei haluta kuollutta kirjainyhdistelmää

– Kuntien toiminnassa on usein vaarana, että eletään liikaa nykyhetkessä. Se korostuu varsinkin taloudellisesti tiukkoina aikoina. Kuntaa pitäisi kuitenkin kehittää 5–10 vuoden periodilla, kunnanjohtaja Matti Mäkinen sanoo.
Yritysvaikutusten arviointi, eli lyhyemmin YRVA, aloitetaan Hankasalmella vuoden 2011 alusta. Tarkoituksena on järjestelmällisesti arvioida pitkällä aikavälillä, millaisia vaikutuksia kunnassa tehtävillä päätöksillä on hankasalmelaiseen yritystoimintaan.
Päätösten vaikutusten arviointi ei sinällään ole kunnallishallinnossa uutta. YRVA-menettelyn tavoitteena on kuitenkin luoda menetelmiä, joilla virkamiehet voivat punnita erilaisten päätösten vaikutuksia aikaisempaa systemaattisemmin.
Yritysvaikutusten arviointi on ollut käytössä jo joissakin muissa Suomen kunnissa, esimerkiksi Alavudella, jossa saatuja kokemuksia hyödynnetään kokeiluvaiheessa myös Hankasalmella.

Lue lisää aiheesta 15.7. Hankasalmen Sanomista!



Helle herättää sinilevät
Ensimmäinen tutkimuksella varmennettu sinileväesiintymä havaittiin Hankasalmella Kuuhankavedessä juhannuksen alla. Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen levätilannetaulukon mukaan viikolla 25 levää oli järvessä vähän. – Kontrollinäytteenotossa Asemankylän uimarannalla sinilevää oli vedessä vihertävinä raitoina ja hiutaleina, mikä tarkoittaa, että näyte luokiteltiin arvolla yksi, viransijainen ympäristösuojelun sihteeri Miia Heiskanen kertoo.
Tähän mennessä sinilevän esiintyminen ollut runsasta Keski-Suomen havaintopisteissä vain Tuomiojärvellä Jyväskylässä. Lämmin sää, auringonvalo sekä tyyni ilma vauhdittavat sinilevien kukkimista massaesiintymien muodostumista minkä vuoksi leväesiintymien voi odottaa lisääntyvän lähiviikkojen aikana.

Lue lisää aiheesta 8.7. Hankasalmen Sanomista!



Teollisuus vastaan maanläheisyys



Mitä 600 lehmän suurmaitotilalla Tsekeissä työskentelevä voi oppia tutustuessaan 27 lypsylehmän keskisuomalaiskarjaan? Nana Paulikovan, Roman Liskan, Karel Kovarin ja Bohuslav Pulpan mielestä ainakin paljon lehmien ruokinnasta ja hoitamisesta.
Kahdella suurella karjatilalla erilaisissa johtotehtävissä toimivat Paulikova, Liska ja Pulpa sekä siitokseen käytettävän siemennesteen välitystä kotimaassaan hoitava Kovar käväisivät halttulalaisveljesten Pekka ja Heikki Halttusen maitotilalla viime viikolla katsomassa, miten laatukarjaa Suomessa hoidetaan.
– Eläinten hoitamisen lisäksi opimme myös asioita täkäläisten lehmien perinnöllisyystieteestä, sekä sen, miten hiljaista, rauhallista ja stressittömän oloista suomalaisella maatilalla on. Sinun pitäisi joskus tulla käymään Tsekeissä, niin huomaisit, millainen melu ja stressi siellä vallitsee, Karel Kovar naurahtaa.
– Suurin ero suomalaisen ja tsekkiläisen maitotilan välillä on tietysti koossa. Meillä maidontuotantoa voi kutsua teolliseksi eikä sitä voi verrata suomalaisilla tiloilla tapahtuvaan tuotantoon. Meillä on vielä opittavaa maidontuotantokustannusten pienentämisessä. Se on mahdollista, mutta äärimmäisen työlästä ja hidasta, Kovar jatkaa.
Tsekeissä tuotantokulut selittyvät paljolti sillä, että maan suurtiloilla käytetään vierastyövoimaa. Esimerkiksi vierailijoiden edustamilla karjan tiloilla on töissä noin 12–14 ulkopuolista työntekijää.
– Kaikki heistä eivät työskentele pelkästään lehmien parissa vaan joukkoon kuuluu muun muassa yövahteja ja koneen korjaajia.

Lue lisää aiheesta 1.7. Hankasalmen Sanomista!



Tästä alkaa skifflekesä



Hyvää tuulta – mitäpä muuta. Skiffle-musiikin pääkaupungissa Hankasalmen Asemalla on kaikki hyvin. Sen aisti takuulla jokainen viime viikon keskiviikkona Kihveli Soikoon! -festivaalien toimiston virallisiin avajaisiin saapunut ystävä, tuttava ja kylänmies.
Kihveli Soikoon ry toteutti syksyllä 2009 pitkäaikaisen haaveensa ja osti Hankasalmen vanhan rautatieaseman omakseen. Tämä takaa Kihvelin järjestäjäporukalle jatkossa enemmän tilaa hengittää – vailla jokavuotista arvailua siitä, järjestetäänkö festivaali varmasti tutussa ja hyväksi koetussa, tunnelmaltaan juuri oikeassa asemamiljöössä.
– Tämä paikka on oikea aarre, jonne on ilo tulla töihin. Tämä sopii hyvin Kihvelin tyyliin. Huojentaa paljon, että asemarakennus kiinteistöineen on nyt meidän oma, ja voimme keskittyä olennaiseen ilman jännitysmomentteja, hymyilevät festivaalijohtaja Jaana Suhonen ja muun muassa festivaalien tiedotuksesta vastaava Hanna Emaus.
Vuoden 2010 Kihveli Soikoon! on järjestyksessään jo viidestoista ja festivaali on aina järjestetty samassa paikassa. Oma rakennus jatkaa pysyvyyttä ja antaa Kihvelille mahdollisuuden kehittyä jatkossa. Myös vanhan asemarakennuksen ympärillä olevaa toimintaa halutaan laajentaa ympärivuotiseksi pienin erilaisin tapahtumin.
– Itse festivaalien koko on nyt hyvä, mutta oheistoiminnassa voimme vielä kehittyä, Jaana Suhonen mainitsee.
– Kihvelin toimistorakennus asettaa haasteen kaikille kyläläisille, jotta sinne saataisiin ympärivuotista toimintaa. Kaikkien kannattaa ehdottaa hullunkurisimmiltakin tuntuvia ideoita paikan kehittämiseksi. Yhdistys varmasti palkitsee parhaat ideat, totesi Hankasalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Repo avajaispuheessaan.
Kihvelin festivaalitoimisto on auki arkipäivisin kello 12–18 heinäkuun loppuun saakka.

Lue lisää aiheesta 23.6. Hankasalmen Sanomista!



Pyykille vanhan mallin mukaan



Kirkonkylällä Hallan tuvan kesänäyttelyssä lähdetään mummon kanssa pyykille. Näyttely esittelee nykyihmisille, kuinka pyykkiä pestiin ennen kuin pesukoneet, kuivausrummut ja pesupulverit olivat arkipäivää.
Pyykin jälkikäsittelyäkään ei unohdeta, vaan näyttelyvieras voi ihmetellä vanhoja silitysrautoja ja kaulauslautoja.
Pyykkärin vakiovarusteita olivat pyykkikorvot, pyykkilaudat, kartut ja pesupata 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin saakka. Pulsaattorikoneet alkoivat yleistyä 1950-luvulta lähtien.
– Padassa olleet lipeisistä vaatteista hakattiin kartulla lipeävesi pois, jotta huuhteleminen olisi helpompaa. Pyykinpesu aloitettiin kukonlaulun aikaan laittamalla padan alle tulet, ja pyykit oli jo edellisiltana laitettu likoamaan. Pyykit , Aino Aho kertoo.
Pyykinpesu oli pääasiassa piikojen ja muun talon naisväen vastuulla. Pyykinpesu ajoitettiin sellaiseen ajankohtaan, että naisväki oli vapaana maataloustöistä. Miesten osallistuminen pyykinpesuun oli vähäistä, he yleensä vain tekivät tulet ja auttoivat veden kannossa. Lapset sen sijaan olivat mukana oppimassa ja rannalla leikkimässä.

Lue lisää aiheesta 17.6. Hankasalmen Sanomista!



Maatilakin tarvitsee johtajan





Viitalahdella kotitilaansa Yrjön taloa miehensä Tommi Niemisen kanssa emännöivä Päivi Nieminen kuuluu niiden kymmenen hankasalmelaisviljelijän joukkoon, jotka saivat parisen viikkoa sitten päätökseen maatilanyrittäjän johtamiskoulutuksen.
Kyseinen Suomen yrittäjäopiston järjestämä koulutus kesti reilun kaksi vuotta. Päivi ja Tommi Nieminen olivat mukana jo koulutuksen ensimmäisellä jaksolla, joka alkoi vuonna 2006. Sen jälkeen oli aika syventää tietoja.
– Alussa hiukan hirvitti, mutta kun pääsi jyvälle, mistä asiassa on kysymys niin helpotti. Tulin lupautuneeksi mukaan koulutukseen lähinnä sen takia, että siellä oli helppo käydä. Lähiopetuspäivät järjestettiin Hankasalmella. Lisäksi oli kotitehtäviä sekä näyttökokeet.
– Näytöissä piti rutistaa, mutta muutoin aikaa riitti koulutukselle työn ohessa. Tai ainakin, jos olisi tehnyt kaikki tehtävät siinä rytmissä, mitä piti, Päivi Nieminen hymyilee.
Maatilayrittäjän johtamisvalmennuksesta kertova esite lupaa, että valmennuksen jälkeen kurssin suorittanut osaa johtaa maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena sekä kykenee ennakoimaan tulevia kehittämistarpeita ja kehittämään maatilayritystään suunnitelmallisesti.
Nieminen uskoo, että koulutuksesta tarttui mukaan asioita, joita pystyy suoraan soveltamaan käytännön työssä. Erityisesti hän kiittelee koulutuksen vaihetta, jossa kouluttaja vieraili jokaisen kurssilaisen omalla tilalla. Sillä kohtaa viljelijä pääsi peilaamaan uusia asioita ja ideoita syvemmin, oman tilan näkövinkkelistä.
– Se auttoi eniten, kun tässä kotosalla katsottiin yhdessä meidän tilan asioita. Koulutus oli mielenkiintoinen, tiedot syvenivät, ja tietoa oli tarjolla paljon. Koulutus selvitti minulle monia asioita. Lähiopetuspäivinä aina saattoi kysyä, ja keskustelua syntyi.

Lue lisää 3.6. Hankasalmen Sanomista!



Koulu tutuksi syksyä varten





Niemisjärven koululla oli maanantaina erilaista vilskettä kuin normaalisti, sillä syksyllä aloittavat ekaluokkalaiset olivat tutustumassa koulumaailmaan. Myös uudet eskarit olivat ottamassa tuntumaa uuteen paikkaan.
Elokuussa koulutiensä aloittaa kahdeksan uutta ekaluokkalaista. Kuluvana lukuvuonna ekaluokkalaisia opettanut Annika Haapalehto kertoi tuleville koululaisille, millaista ensimmäisellä luokalla on. Tervetuloa kouluun -vihkosessa seikkailevien Ossi Jäniksen ja Ansa Oravan mukana uudet eput saivat tietää, että koulussa muun muassa kirjoitetaan sanoja ja lauseita, tutkitaan luontoon liittyviä asioita ja lasketaan laskuja.
– Koulussa saadaan myös uusia ystäviä esimerkiksi uusista eskareista ja isommista oppilaista. Kaikilla tunneilla ei olla pelkästään omalla porukalla, vaan joillakin tunneilla ollaan yhdessä eskareiden ja kakkosluokkalaisten kanssa, Haapalehto kertoo.
Koulun tilat ovat jo entuudestaan tuttuja uusille ekaluokkalaisille, sillä eskarilaiset käyvät syömässä koululla. Myös viereiseen pulpettiin tuleva kaveri on eskarista tuttu. Jokaisella ekaluokkalaisella on myös oma kummioppilas, jolta voi tiukan paikan tullessa kysyä apua ja neuvoja.
Myös liikunta, musiikki, piirtäminen, askartelu ja käsityöt kuuluvat ekaluokkalaisten koulupäivään.
– Koulussa tehdään eskarista tuttuja juttuja, mutta koulussa niiden tunneilla on oma nimi, Haapalehto sanoo.

Lue lisää aiheesta 20.5. Hankasalmen Sanomista!



Koulukauppa äänestytti





Hankasalmen kunnanvaltuusto keskusteli maanantai-iltana vilkkaasti entisen Kankaisten koulun kiinteistön myyntipäätöksestä. Noin parinkymmenen puheenvuoron ja kahden äänestyksen jälkeen valtuusto lopulta päätti, että koulu myydään Jukka Kirjavaisen omistamalle Häkärinteet Oy:lle 35 000 euron hintaan.
Kankaisten koulukiinteistöstä tehtiin määräaikaan mennessä kaikkiaan kolme tarjousta, joista suurin oli reilut 80 000 euroa. Toinen tarjouksista oli 42 000 euron suuruinen. Kunta edellytti ostotarjouksia tehtäessä myös ostajaehdokkaita ilmoittamaan, minkälaista toimintaa kiinteistölle on suunniteltu.
Suurimman ostotarjouksen tehneet olisivat hyödyntäneet koulun tiloja muun muassa lastensuojelun tukiperhetyöhön ja mahdollisesti lasten ja nuorten leiritoimintaan. Toiseksi suurimman tarjouksen tehneet ilmoittivat alustavasti suunnitelleensa kiinteistöön vanhusten tai mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua tarjoavaa yritystä, tai lasten ja nuorten leirikoulutoimintaa.
Häkärinteet Oy suunnittelee perustavansa kiinteistöön vaihtoehtoisesti joko majatalon, jonka yhteyteen tulisi leipomotoimintaan, kesäkahvila ja myymälä. Toinen vaihtoehto on vapaa-ajankeskus monine investointeineen.
Kaupan ehtona on, että Häkärinteet Oy tekee ostamallaan tontilla esittämänsä kehittämistoimenpiteet vuoteen 2020 mennessä, ja että investointeihin käytetään rahaa vähintään 400 000 euroa. Mikäli velvoite ei täyty, tai Häkärinteet Oy myy koulukiinteistön ennen velvoitteen täyttymistä, on sen maksettava kunnalle 80 000 euron sopimussakko. Kunta edellyttää myös, että Häkärinteet Oy järjestää koulun alueella vapaan luistelumahdollisuuden kyläläisille.

Lue lisää 12.5. Hankasalmen Sanomista!



Ettei kukaan putoaisi





Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Hankasalmen nuorisotoimelle ja Nuorisoilmiö -hankkeelle lähes 88 000 euroa suuruisen avustuksen.
Suurin osa potista, 54 000 euroa, käytetään Etsivän nuorisotyö -toimintaan ja sen kahden työntekijän palkkaukseen. Toinen työntekijöistä aloittaa työnsä jo toukokuussa, toinen myöhemmin syksyllä. Kunnanhallitus myöns sivistyslautakunnalle täyttöluvan toimiin maanantaina.
Loppuosa avustuspotista koostuu kunnan perusnuorisotyöhön suunnatuista avustuksista. Nuorisotiedotustyöhön ja neuvontaan osoitettiin 20 000 euroa, ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdekasvatukseen 7000 euroa sekä kunnan nuorisotilojen modernisointiin 6 400 euroa.
– Näillä avustuksilla saamme Nuorisoilmiö-hankkeessa mukana olevia HUMAK:in opiskelijoita työhön mahdollisimman monta. Tällaisia ulkopuolisia avustuksia haetaan siksi, että nuorisotyö pyörisi aktiivisesti koko ajan, selvittää Nuorisoilmiö-hankkeen nuorisotyön koordinaattori Marjo Kolehmainen.

Lue lisää aiheesta 6.5. Hankasalmen Sanomista!


Kansalaisopiston opiskelijamäärä hienoisessa kasvussa





Kansalaisopiston toiminta kiinnostaa yhä, eikä taantuma ole rasittanut harrastusintoa ainakaan opistolla. Siitä kertoo Hankasalmen kansalaisopiston hienoisessa kasvussa oleva kävijämäärä.
Kuluneena lukuvuonna ryhmiin osallistui reilut 3 000 opiskelijaa. Heistä ensikertalaisia oli noin 550. Lukuihin sisältyvät myös Konneveden kurssien opiskelijat.
– Kausi meni kokonaisuutena hyvin. Kurssit ovat kiinnostaneet ja kävijöitä on riittänyt, rehtori Eila Laulajainen-Malkki summaa.

Ensi kaudeksi pieni korotus

Kurssien osallistujamäärien alarajoja nostettiin päättyneelle lukuvuodelle. Kurssista riippuen osallistujia pitää olla 6–8, jotta kurssi toteutuu.
– Määrä ei lisännyt kurssien peruuntumisia, vaan niitä jäi toteutumatta edellisvuosien tavoin.
Talouden taantuma on mietityttänyt myös opistoväkeä, sillä varattu rahamäärä on pitänyt saada riittämään kurssien järjestämiseen. Kävijämääriin kehno taloustilanne ei ole vaikuttanut.
Lukuvuoden 2010–2011 kurssimaksuihin ei ole suurta korotuspainetta. Opettajien palkkakulut ja tilakustannukset ovat nousseet, ja niihin on pystyttävä vastaamaan. Laulajainen-Malkin mukaan kurssien hinnat pysyvät lähes ennallaan, ja tuleva korotus on yhden tai kahden euron luokkaa.
– Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on saatu toimintaa järjestettyä. Yhteistyötä on viime vuosina pyritty järjestelmällisesti lisäämään. Toiveena on saada vähintään vanhat yhteistyökumppanit pidettyä ja löytää heidän lisäksi joitakin uusia, Laulajainen-Malkki sanoo.
Opisto on pyrkinyt panostamaan kurssien järjestämiseen myös erityisryhmille ja aikoo kehittää erityisryhmille tarkoitettuja kursseja entisestään. Haasteellista onkin löytää sopiva opettaja, sillä erityisryhmien ohjaaminen vaatii toinenlaista osaamista kuin ns. normaaliryhmän ohjaaminen.

Lue lisaa aiheesta 28.4. Hankasalmen Sanomista!



Niemisjärvi vetoaa maalaisuudellaan





Hankasalmella luotetaan Niemisjärven vetovoimaan, kun katseita kohdistetaan asuin- ja teollisuusrakentamisen lisäämiseen pitäjässä. Lähiviikkoina kunnan huomio kiinnittyy tiiviisti Pienmäen asuinalueeseen, josta ensimmäisenä laitetaan myyntiin Museotien ja Murtomäentien välinen alue.
Kunnanvaltuusto vahvisti äskettäin alueen tonttihinnat, ja kunta alkaa hiljalleen markkinoida Pienmäkeä toden teolla. Esimakua tulevasta on jaettu muun muassa kaksilla edellisillä rakennusmessuilla Jyväskylässä.
– Markkinoinnin suhteen ei ole ongelmaa, ja kiinnostusta aluetta kohtaan on jo ollut. Pienmäessä on maaseutumainen miljöö ja väljyyttä. Tonttien keskikoko on noin 3 000 neliötä, kun esimerkiksi Jyväskylässä tontit ovat arviolta 500–600 neliötä, ympäristötoimenjohtaja Markku Saikkonen vertaa.
Kokonaisuutena Pienmäen asuinalueella on vapaata tonttitilaa noin 9,6 hehtaaria, ja rakennuspaikkoja on yhteensä 28. Niistä yhdessä on mahdollista harjoittaa pienimuotoista maatilataloutta. Saikkonen näkisi tontilla esimerkiksi hevosia.
Pienmäkeen kaavaillaan maaseutumaista pihapiiriä rakennusten ryhmittelyineen. Kunnassa uskotaan alueen maaseutuhengen purevan potentialiisiin rakentajiin.
– Ihmiset haluavat omaa rauhaa, mutta tiestön ja vesihuollon on oltava kunnossa. Alueella talot eivät myöskään ole seinä seinässä kiinni. Myös palvelujen ja liikenneyhteyksien pitää olla suhteellisen lähellä. Junahan Niemisjärvellä ei pysähdy, mutta linjaliikenteen pikavuorot kulkevat melko tiuhaan.

Lue lisää aiheesta 15.4. Hankasalmen Sanomista!



Aito kiinnostus on olemassa





Yleisradio Keski-Suomi suoritti vuoden alussa kyselyn maakunnan kirkkoherrojen keskuudessa sunnuntaijumalanpalvelusten siirtämisestä nykyisestä kello 10:stä myöhäisempään ajankohtaan. Moni kirkkoherra, heidän joukossaan Hankasalmen seurakunnan Jorma Kukkonen, kannattaa ajankohdan siirtämistä joko kello 11:een tai kello 12:een.
– Jumalanpalvelukseen tulemisen kynnyksenä ei esimerkiksi saisi olla kellonaika tai papin sukupuoli ja ulkonäkö. Kaikilla halukkailla, elämäänsä sisältöä ja voimaa etsivillä tulisi olla mahdollisuus osallistua Jumalanpalveluksiin. Nykyaikana myöhempi aloitusaika olisi sopivampi esimerkiksi lapsiperheille, Kukkonen perustelee.
– Jumalanpalvelusten myöhäistäminen on valtakunnantason päätös, emmekä me voi sitä täällä tehdä yksin. Asia on kuitenkin yksi ensi syksyn piispantarkastuksen tärkeistä kysymyksistä.

Lue lisää aiheesta 30.3. Hankasalmen Sanomista!



Isännän alaisuuteen





Hankasalmi on valmis siirtämään terveydenhuollon palvelut Jyväskylän kaupungin isännöimän yhteistoiminta-alueen piiriin ensi vuoden alusta. Valtuusto hyväksyi perustamissopimuksen ja hallintomallin maanantain kokouksessaan.
Iso ratkaisu syntyi liki yksimielisesti. Ainoastaan Terttu Honkonen (vas.) esitti Keski-Suomen seututerveyskeskukseen liittymistä, mutta hänen esityksensä ei saanut kannatusta muilta valtuutetuilta. Honkonen jätti valtuuston päätöksestä eriävän mielipiteen.
– On kyse uskon asiasta. Kukaan ei voi sanoa, kumpi toimintamalli ja kumpi sopimus on parempi, ja tuskin palvelut enää tästä huonontuisivat kummassakaan mallissa, kuittasi Tapio Hult (vas.).
Aiemmin samana päivänä kuntajohdolle luovutettu kuntalaisadressi herätti keskustelua.
– Kansalaisaktiivisuus on Suomessa erittäin vähäistä, mutta Hankasalmella sitä on nyt ilmennyt. Voisimmeko hyväksyä ponnen, jolla huomioimme adressin näkökohdat, kysyi Reijo Keinänen (kesk.).
Matti A. Janhosen (vas.) mukaan adressin tekstin mukainen ponsi olisi ristiriidassa varsinaisen päätöksen kanssa.
– Se laajentaisi valtuuston päätöksentekoaluetta. Mehän päätämme nyt ainoastaan isäntäkuntamalliin liittymisestä.
Keskustelun kuluessa adressin huomioiminen kiepsahti Matti A. Janhosen ponneksi. Siinä todetaan, että lähipalvelujen turvaaminen otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon, kun uuden yhteistoiminta-alueen toteutusta pannaan täytäntöön Hankasalmella.

Lue lisää aiheesta 25.3. Hankasalmen Sanomista!



Ei aihetta aikalisään





Valtiovalta kaavailee niputtavansa terveyspalvelujen lisäksi myös kuntien sosiaalipalvelut 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueiksi. Muutoksen aikataulutus on vielä ratkaisematta, mutta todennäköisimmin siirron ajankohta on vuoden 2013 alusta alkaen.
Hankasalmella valtion linjaussuunnitelma ei aiheuta muutoksia tehtäessä ratkaisuja perusterveydenhuollon yhteistoimintamuodosta. Hankasalmi valmistelee mukana oloa Jyväskylä-vetoisessa isäntäkuntamallissa. Kunnanjohtaja Matti Mäkisen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Anja Kauppisen mielestä mahdollinen sosiaalipalvelujen mukaan tulo ei anna aihetta venyttää ratkaisujen tekemistä. Asian tiimoilta palaveerattiin Joutsan, Keuruun ja Jyväskylän seutujen kunnanjohtajien ja Äänekosken kaupunginjohtajan kesken viime viikolla.
– Sen palaverin perusteella aikalisiä ei sen kummemmin isäntäkunta- kuin seututerveyskeskusmallissakaan, tosin tällä viikolla niin Keuruu kuin Laukaa ovat päättäneet viedä asian uudelleen käsittelyyn.Vielä tällä hetkellä ei uskalla kuitenkaan ennustaa, että kaavailut sosiaalipalvelujen liittämisestä Paras-hankkeeseen muuttaisivat kuntien nykyistä jakautumista seututerveyskeskuksen ja isäntäkuntamallin välillä, Matti Mäkinen sanoo.
Jyväskylä on antanut kunnille aikaa kesäkuun loppuun tehdä päätös liittymisestä isäntäkuntamalliin.

Lue lisää aiheesta 18.3. Hankasalmen Sanomista!




Dementian poistoa bingorummun räminässä





– Sama rumpu tämä on kuin ihan alussa. Vähän vaan tahtoo laakerit olla väljät ja numeroita pitää maalata uudelleen, juttelee Venekosken nuorisoseuran Väinö Pääkkönen pyöritellessään lähes joka viikkoisen työllistäjänsä kulunutta vipua.
Vuonna 1970 alkanut Venekosken bingo on nähnyt niin hyviä kuin huonompiakin vuosia, saanut ympärilleen vuodesta toiseen tunnollisia talkootyöntekijöitä ja houkuttanut mukaan värikkäitä persoonia ympäri maakuntaa. Tapauksia on ollut jos minkälaisia.
– Alkuvuosina nuorisoseurantalolla oli paljon sähkökatkoja, joten talolle tuotiin kaiken varalta öljyllä toimiva kirkas lamppu, että nähtiin pelata. Muistan myös, miten 1990-alun laman aikaan yleinen pankkilakko näkyi bingossa niin, että yhdellä viikolla pelaajia ei juurikaan tullut. Kukaan ei uskaltanut käyttää käteistä rahaa, koska pelättiin, että se loppuisi, Väinö Pääkkönen puhelee.
– Yksi mielenkiintoisimmista henkilöistä oli 1970–80-luvuilla semmoinen vaajakoskelainen ukko, jota sanottiin bingokuninkaaksi. Hän kertoi käyneensä 160 eri bingossa, polkupyörällään. Moni muistaa varmasti myös Pakarisen Uunon Konnevedeltä. Uuno tunsi erityisen hyvin bingossa myytävät venttiarvat, koska teki niistä paljon muistiinpanoja. Ihmiset kävivät aina kaksi luukkua aukaistuaan kysymässä Uunolta, että vieläkö kannattaisi avata kolmas luukku vai jättää peli siihen.

Lue lisää 4.3. Hankasalmen Sanomista!



Ei pelkästään yrittäjien asialla





– Ajatuksena on aukaista yrittäjäjärjestön toimintaa enemmän yleisölle, jotta siitä tulisi tutumpi kaikille hankasalmelaisille. Meidän pitää paremmin tuoda esille, mitä me olemme ja mitä tarjoamme, Hankasalmen Yrittäjät ry:n uusi puheenjohtaja Olli Aitto-oja linjaa.
Aitto-oja tarttui Hankasalmen Yrittäjien ruoriin vuoden 2010 alusta. Hänen edeltäjänsä Jari-Pekka Koponen ehti luotsata järjestöä yhteensä seitsemäntoista vuotta. Hankasalmella toimii tällä hetkellä arviolta noin 250 yritystä, joista yrittäjäjärjestön jäseniä on noin kolmannes.
Aitto-oja itse on ollut jäsen yrittäjätaipaleensa alusta asti. Itseisarvo järjestö ei hänelle kuitenkaan ole, vaan pikemmin foorumi.
– Jokaisella ihmisellä on oma tapansa toimia. Yrittäjänä ja yrittäjäjärjestön jäsenenä rakennan tulevaisuutta itselleni ja muille, hän pohtii.

Vahvaksi
paikalliseksi vaikuttajaksi

Halu vaikuttaa omaan elinympäristöön motivoi Aitto-ojaa mukaan paikalliseen yrittäjäyhdistykseen. Hän katsookin, että kunnan kehittämiseen liittyvissä asioissa yrittäjäjärjestön tulisi olla kaikkien kuntalaisten asialla. Tuore puheenjohtaja on tyytyväinen siihen, että kuntapuolella on tunnustettu paikallisen elinkeinoelämän ja kunnan yhteiset edut.
– Joskus meiltä varta vasten kysytään kantaa asioihin, mutta välillä otamme kantaa, vaikkei olisi kysyttykään, Aitto-oja naurahtaa.
Tällä hetkellä yrittäjäjärjestö valmistelee omaa kannanottoaan kunnan tulevaisuusstrategiaan. Sen lisäksi kunta on aloittamassa yritysvaikutusarvioinnin. Sen perusajatuksena on selvittää, miten jokainen kunnassa tehty päätös vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin.
Hankasalmessa Aitto-oja näkee yrittäjyyden kannalta paljon mahdollisuuksia. Kehityksen kannalta hyvät tontit ovat avainasemassa.
– Ensinnäkin sijainti keskellä Suomea on erinomainen. Sadan kilometrin säteelle mahtuu paljon asiakkaita mille tahansa yritykselle. Lisäksi se, joka luontoa arvostaa, viihtyy täällä varmasti, hän uskoo.

Lue lisää aiheesta Hankasalmen Sanomien 25.2. Yrittäjä-teemanumerosta!



Lomittajat työtä vailla





Maatalouden lomituspalveluja tarjoavalla viiden kunnan yhteisellä paikallisyksiköllä on käsissään ongelma, joka on ollut olemassa jo pitkään, mutta joka on viime vuosina kärjistynyt.
Maatalousyrittäjien lomat eivät jakaudu tasaisesti koko vuodelle, vaan kasaantuvat heinä-elokuusta alkaen loppuvuoteen. Tilanne on johtanut siihen, että alueen 60 kuukausipalkkalaiselle lomittajalle on vuoden alkupuoliskolla erittäin hankala löytää töitä.
– Hankasalmella ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kaikille lomittajille ei ole töitä tarjolla. Olemme soittaneet viljelijöille ja kehottaneet heitä ottamaan lomaa. Jos suunta on tämä, on mahdollista, että joudumme ensi vuonna miettimään lomittajien lomauttamista, pohtii lomituspalvelupäällikkö Päivi Tikkala.
– Lomittajat ovat joustaneet asiassa todella paljon ja kaikki kikat on otettu käyttöön. Viljelijöiden lomien pitämisessä tasaisuus on se, millä lomittajat saadaan jatkossa pidettyä töissä. Muuten voi käydä niin, että meiltä alkavat lomittajat vähentyä.
Tilanne on samanlainen myös muissa Hankasalmen hallinnoiman lomituksen paikallisyksikön kunnissa.
– Vuoden alku on ollut aina ankea. Lomittajat ovat pitäneet omia vuosilomiaan ja palkattomia vapaapäiviä. Kaikki eivät tietysti palkattomalle halua, joten sitten on pakko yrittää kaivaa jostain heille töitä, kertoo Laukaan alueen johtava lomittaja Lenita Prättälä.
Hän kuvailee ongelmaa isoksi ja tilannetta poikkeukselliseksi, sillä töitä vailla on tällä hetkellä kymmeniä lomittajia. Ensisijaisesti lomittajat työskentelevät oman kuntansa alueella, mutta koska töitä pitää nyt haravoida koko paikallisyksikön alueelta, työmatkat pitenevät.

Lue lisää 4.2. Hankasalmen Sanomista!
Mainoksia
Hankasalmen Sanomat

Keskustie 32
41520 Hankasalmi