Ilkka Saarikoski on kiinnostunut ruoan omavaraisuusasteen lisäämisestä. Hän aikoo myös alkaa myydä oman tilan tuotteita asiakkaille. Kukko ja neljä kanaa herättivät vanhan navetan uudestaan eloon. ”Kukko on nimeltään Pentti Saarikoski. Se on ystäviltä saatu ja heidän nimeämänsä.” Marko Kauko

Ilkka Saarikoski, 32, hahmottelee Keski-Suomeen uuden sukupolven pientilaa, jonka toimintaa hän kutsuu "ruokaliittymäksi"

Mikko Lundell

Mikko Lundell

Agrologiksi opiskelevalla Ilkka Saarikoskella on selvä suunnitelma siitä, mitä hän haluaa tehdä valmistuttuaan. Hän aikoo perustaa ruokapiirin.

– Olen miettinyt ruoantuotannon järjestämistä paikallisesti. Asiakas sitoutuisi tietyksi ajaksi ostamaan palvelun, jossa ruoka tuotetaan täällä, ja kerran viikossa kuljetetaan kaupunkiin, Saarikoski, 32, kertoo perheensä pientilalla Hankasalmella.

Ajatuksilla on aikaa kypsyä. Saarikoski opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa ensimmäistä lukuvuottaan neljästä. Opinahjo sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa.

Saarikoski kutsuu ideaansa ruokaliittymäksi. Asiakas voisi valita itselleen sopivan kuukausihintaisen paketin, samalla tavalla kuin vaikkapa puhelinliittymän. Tarjolla olisi monipuolisesti lihaa ja kasviksia satokauden mukaan.

Saarikoski toivoo löytävänsä rinkiin muitakin pientuottajia. Yksi heistä voisi olla hänen naapurinsa, jolla on kahvipaahtimo ja joka houkutteli Saarikosken opiskelemaan agrologiksi kanssaan.

Ilkka Saarikoski uskoo pientilojen tulevaisuuteen. "Se on mahdollista. Sitä en tiedä, onko se mahdollista minulle täällä, mutta ainakin on kannustavia esimerkkejä." Marko Kauko

Biotalousinstituutin opiskelijoista kasvatetaan monipuolisia biotalouden osaajia. Opiskelija voi ottaa omien painotustensa mukaan haltuun peltoviljelyä, karjankasvatusta, metsänhoitoa ja energiaratkaisuja sekä alan liiketoimintaa. Kaikki tämä tapahtuu kestävän kehityksen näkökulmasta.

Opintojen kohokohtia on Saarikoskelle tähän mennessä ollut käytännön jakso, jolloin hän pääsi kokemaan, millaista on työ nykyaikaisessa 60 lehmän parsinavetassa. Erityisen kiinnostavaa hänestä oli myös ajaa ja käyttää modernia traktoria, vastapainoksi ja vertailupohjaksi kotona olevalle 1960-luvun Massey Fergusonille, joka aikoinaan korvasi tilalla hevosen.

Saarikoski haluaa palauttaa karjaa ja viljelyä Mäntylän tilalle, jota hänen appivanhempansa pitivät eläköitymiseensä saakka.

– Maatilalle muutettuani alkoi tulla sellainen olo, että tätä olisi kiva hyödyntää jotenkin. Mutta kun itsellä ei ole maatilalla toimimiseen taustaa, ajattelin, että koulutus olisi hyvä taitojen ja lisäverkostoitumisen kannalta.

Ilkka Saarikoski ja Massey Ferguson, joka on palvellut 1960-luvulta. Tämä traktori korvasi Mäntylän tilalla aikoinaan hevosen. Marko Kauko

Maataloudessa suuntaus on pitkään kulkenut kohti suuria yksiköitä. Saarikoski pyrkii löytämään keinoja, joilla pientila voisi olla elinkelpoinen. Hän pitää tärkeänä ihmisille ja yhteiskunnalle, että ruoan ja energian tuotanto on monissa käsissä.

Opiskelemaan lähtiessä Saarikoskea mietitytti, kuinka hyvin agrologiopinnot palvelisivat hänen tähtäintään, joka nykyvalossa edustaa vastavirtaa. Enää Saarikoski ei ole asiasta huolissaan.

– Ilokseni olen huomannut, että löytyy ihmisiä, jotka joko tukevat ajatuksiani, innostuvat niistä, tai haastavat ja kyseenalaistavat niitä, mikä on myös tosi tärkeää.

Konkreettisia esimerkkejä uuden sukupolven pientilallisista Saarikoski on löytänyt YouTubesta.

– On muutamia, jotka yrittävät tehdä maataloudesta taloudellisesti kannattavaa sellaisilla tavoilla, jotka ylläpitävät mahdollisimman kokonaisvaltaisesti kaiken hyvinvointia: ihmisen, maaperän, eliöstön. Sillä tavalla, että järjestelmä ruokkii itse itseään ja saavutetaan ravintoarvoiltaan ja eettisyydeltään huippulaadukasta ravintoa.

Ilkka Saarikoski pitää mahdollisena, että Mäntylän tilalla järjestettäisiin tulevaisuudessa teemapäiviä esimerkiksi sadonkorjuuseen liittyen. Marko Kauko

Valmistuneista agrologeista tiedetään, että monen leipä on yrittäjyydessä. Toinen yleinen tie vie asiantuntijatehtäviin.

Kahden pienen lapsen isä Ilkka Saarikoski on tähänastiselta koulutukseltaan ja ammatiltaan vaatturi. Takana on myös sirkuskoulua, puhe- ja draamataiteita sekä elämänkoulua reppureissaajana. Agrologiopiskelijana hän ei koe itseään alanvaihtajaksi, vaan monipuolistajaksi.

Tarvaalassa tehdään biotaloudesta bisnestä

Agrologien osaamiselle riittää kysyntää työmarkkinoilla, vakuuttaa tutkintovastaava Arto Riihinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Biotalousinstituutista.

– Tulevaisuus on uusiutuvissa luonnonvaroissa ja biotaloudessa. Kun katsoo maailman haasteita, YK:n kestävän kehityksen agendaa tai mitä tahansa kansallisiakin päätöksiä, niin uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä pitää vähentää. Meillä on käynnissä siirtyminen biotalouteen. Agrologit ovat biotalouden osaajina ihan oikeasti parantamassa maailmaa ja panostamassa Suomen ja ihmiskunnan kannalta keskeisiin asioihin.

Biotaloudella tarkoitetaan mitä tahansa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa taloutta. Suomessa se on pohjautunut paljolti metsiin, joita meillä on runsaasti.

Agrologiksi voi opiskella eri puolilla Suomea. Agrologiopintojen sisältö ja painotukset vaihtelevat hieman oppilaitoksittain.

Saarijärven Tarvaalassa toimivassa JAMKin Biotalousinstituutissa on muun muassa uusiutuvaan energiaan, hyönteisten kasvatukseen ja kalankasvatukseen liittyvää biotalouden hanketoimintaa, perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalla. Ote on yrittäjyyshenkinen. Jokaisen opiskelijan tutkintoon kuuluu liiketoimintasuunnitelman laatiminen.

– Meidän fokus on siinä, että haemme biotaloudesta yhteiskunnalle merkittävää taloudellista toimintaa, mutta nimenomaan ekologinen ja sosiaalinen kestävyys huomioiden, Riihinen sanoo.

Biotalousinstituutissa on parisataa opiskelijaa. Seuraava yhteishaku on maaliskuussa, jolloin avoinna on 25 paikkaa.

Etusivulla nyt